Verohallinnon empatiatutkimus: Nuoret tuomitsevat verojen maksamatta jättämisen

Verohallinnon NayaDaya Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmannesta nuorista aikuisista kokee kielteisiä tunteita verojen maksamatta jättämistä kohtaan.

Verohallinnon tutkimuksessa, jonka empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya toteutti kevään 2021 aikana, selvitettiin nuorten asenteita verotukseen, palveluihin, Verohallintoon ja verojen maksamatta jättämiseen.


Verohallinnon tiedotteen mukaan verojen maksamatta jättämistä kohtaan tunnettiin yleisellä tasolla halveksuntaa ja suuttumusta ja henkilökohtaisella tasolla syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa.


Tutkimuksessa selvitettiin asenteita harmaata taloutta kohtaan kysymällä, mitä tunnetta verojen maksamatta jättäminen aiheuttaisi omalla kohdalla ja yleisesti. Nuoret tuomitsivat verojen maksamatta jättämisen kummassakin tapauksessa.


Tutkimus toteutettiin osana Verohallinnon kolmevuotista vastuullisuusviestintäkonseptia, jonka kumppaneina toimivat Eläketurvakeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke on osa valtioneuvoston hyväksymää harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmaa.


"Harmaan talouden näin voimakas tuomitseminen asennetasolla on hyvä lähtökohta hankkeelle, jonka tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja lisätä veromyönteisyyttä", hankkeen viestintäsuunnittelija Antti Kettunen Verohallinnosta sanoo Verohallinnon tiedotteessa.


Tieto ja hyöty yhteydessä tunteisiin


Veroasioista viestimisellä on vaikutusta. Verohallinnon viestinnän pitkäjänteisenä tavoitteena on, että suomalaiset ymmärtävät verojen ja verotusjärjestelmän merkityksen myös tulevaisuudessa. Empatiatutkimuksessa kävi ilmi, että hyötyä ja riittävästi tietoa verorahojen käytöstä saaneet suhtautuivat verojen maksamiseen myönteisemmin.


"Tämä on merkki, että nuorille suunnatuille viestinnällisille verosisällöille on tilausta”, Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki sanoo tiedotteessa.


Verohallinnon mukaan hyötyä kokevien positiivisia tunteita verojen maksua kohtaan ovat useimmiten tyytyväisyys, ylpeys, helpotus ja myötätunto, kun taas hyödyttömyyttä kokevien tunteita ovat useimmiten pettymys, suuttumus, inho ja viha.


Tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmää, jossa 18–29-vuotiaat nuoret valitsivat sopivimman 20 positiivisesta ja negatiivisesta tunteesta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1003 nuorta. Virhemarginaali oli ±2,8 prosenttiyksikköä.


Lue Verohallinnon koko tiedote.