Joukkoliikenteen ympäristövaikutukset sitouttavat, koronan pelko ei hallitse matkustajien tunteita

Suomen Paikallisliikenneliiton ja empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n tutkimus osoittaa, mitkä asiat joukkoliikenteessä ovat suomalaisille merkityksellisimpiä ja miten ne vaikuttavat kansalaisten käyttäytymiseen.

Kuva: Harry Hykko / Shutterstock.com

Syys-lokakuun vaihteessa toteutetussa empatiatutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tunteita joukkoliikennettä kohtaan sekä kaivauduttiin tunteiden juurisyihin ja seurauksiin. Tunteita halutaan ymmärtää, koska ne vaikuttavat ratkaisevalla tavalla käyttäytymiseen – myös joukkoliikenteessä.


Lähes puolet vastaajista kokee joukkoliikennettä kohtaan positiivisia tunteita, osuus on kaksinkertainen negatiivisia tunteita kokeviin verrattuna. Yleisin tunne on perustarpeiden täyttymistä kuvaava tyytyväisyys. Tunne ei sitouta eikä ruoki kasvua. Kolmannes näkee joukkoliikenteen kannaltaan merkityksettömänä.


Tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen merkittävin asia on palvelukyky. Vaikka sen painopiste on positiivisella puolella, polarisaatiota on paljon. Positiivisia, osallistavia osatekijöitä ovat ympäristövaikutukset, autoilun ja pysäköinnin välttäminen, auton puute sekä matkustusmukavuus. Negatiivisia, välttelyä aiheuttavia asioita ovat ihmisten läheisyys, turvattomuus, kuljettajien käytös sekä matkustamiseen liittyvä sosiaalinen leima. Kustannukset jakoivat vastaajat tyytyväisiin ja pettyneisiin.


Koronapandemiasta huolimatta huoli tartunnoista nousi tutkimuksessa näkyviin ainoastaan heikkona signaalina. Tartuntoihin liittyvää pelkoa ilmaisi alle prosentti vastaajista. Yleisimmät muihin matkustajiin linkittyvät tunteet, pelko ja inho, kohdistuvat enemmänkin tungokseen sekä kokemukseen ihmisten epämiellyttävyydestä.


”Empatiatutkimus tuottaa koko joukkoliikennealalle tilausajoista kauko- ja paikallisliikenteeseen yleiskuvan asioista, joita on syytä vahvistaa, uudistaa ja korjata. Kohdentamalla panostuksia oikein edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja kilpailuetua, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä. Paikallisliikenteen näkökulmasta tulokset kertovat, mitä palveluilta odotetaan: riittävää saatavuutta, turvallisuutta ja ystävällistä asiakaspalvelua”, Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Minna Soininen sanoo.


Joukkoliikenteen palvelukykyä analysoitiin tarkemmalla tasolla. Etenkin palveluverkko jakaa kansaa. Varsinkin suurissa kaupungeissa palveluverkkoon ollaan tyytyväisiä, mutta haja-asutusalueilla yhteydet herättävät pettymystä. Kokemukset aikataulujen pitävyydestä, matkanteon nopeudesta ja vuorojen tiheydestä ovat useammin kielteisiä. Yleinen toimivuus ja luotettavuus nähdään myönteisinä asioina.


”Joukkoliikenteen palvelukyvyn vaikutukset kansalaisten tunteisiin ja käyttäytymiseen eivät ole sitouttavia. Tutkimuksen perusteella palvelukyky ei tuota julkiselle liikenteelle kilpailuetua, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi ympäristövaikutuksista, autoilun välttämisestä ja matkustusmukavuudesta”, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.


Julkisen liikenteen käyttö viimeisen 12 kuukauden aikana korreloi positiivisten tunteiden suurempaan osuuteen (käyttäneet 50 %, ei-käyttäneet 34 %). Negatiivisten tunteiden osuus (viidennes) on sama ryhmissä, joissa joukkoliikennettä on käytetty ja ei ole käytetty. Sen sijaan merkityksettömyyden määrä on selvästi suurempi ryhmässä, joka ei ole käyttänyt joukkoliikennettä lainkaan viimeisen vuoden aikana (käyttäneet 29 %, ei-käyttäneet 46 %). Kaikkien vastaajien joukossa yleisimpiä tunteita joukkoliikennettä kohtaan ovat tyytyväisyys (20 %), helpotus (10 %), pettymys (9 %), kiinnostus (6 %) ja pelko (4 %).


Yhteistyössä YouGovin kanssa toteutettuun paneeliin osallistui noin tuhat vastaajaa. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä. NayaDayan empatia-analytiikka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä ennakoivaan algoritmiin.


Tutkimuksen faktat:

  • Joukkoliikennettä koskeva tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelin avulla 29.9.-1.10.2021

  • Paneeli (N=1005) kiintiöitiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia

  • Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla

  • Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, suuralue, koulutus, ammattiryhmä, kotitalouden tulot, perhe-elämän vaihe, urbanisaatio sekä joukkoliikenteen käyttö viimeisen 12 kuukauden aikana

  • Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan[2], Geneven yliopiston tutkimukseen[1] ja käyttäytymistä ennakoivaan algoritmiin[3]

[1] Pre-existing scientific research independently conducted and published by the Geneva Emotion Research Group at the University of Geneva.

[2] Scherer, K.R., Fontaine, J.R.J, & Soriano, C. (2013). Components of Emotional Meaning. Oxford University Press.

[3] The Emotional Value Index (EVI) algorithm developed by NayaDaya Inc.


Lisätiedot


Minna Soininen, toiminnanjohtaja, Suomen Paikallisliikenneliitto ry, puh. 050 434 4514, minna.soininen@pllry.fi


Timo Järvinen, toimitusjohtaja, NayaDaya Oy, puh. 040 505 7745, timo@nayadaya.com


Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Lisätiedot https://paikallisliikenneliitto.fi


NayaDaya Oy on empatia-analytiikkayhtiö, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita kohdentamaan panostuksiaan vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla asettumalla ihmisten asemaan. Empatiatutkimusten kohteita ovat ulkoiset ja sisäiset brändit, erilaiset ilmiöt sekä merkittävät muutokset. Tieteellinen NayaDaya®-empatia-analytiikka perustuu dataan, tunteisiin ja käyttäytymistä ennakoivaan algoritmiin. Lisätiedot https://www.nayadaya.com/?lang=fi