Henkilöstön osallisuus vastuullisuuteen käänteentekevää ihmisille, ympäristölle ja liiketoiminnalle

"Yritysten ja organisaatioiden johdolla, erityisesti vastuullisuudesta ja henkilöstöstä vastaavilla, on nyt käsissään ratkaisun avaimet", kirjoittaa empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n perustaja Timo Järvinen.

Kallisarvoista aikaa ja rajallisia resursseja haaskataan maailmassa järjettömällä ja vastuuttomalla tavalla. Kohtalonkysymys on, ehdimmekö ratkaisemaan yhteiset ongelmamme ennen kuin on myöhäistä.


Vastuullisuuden lisääntyminen kertoo tiedostamisesta, tahdosta ja teoista, joita tarvitaan yhä enemmän. Valitettavasti sekä todelliset kriisit että epäolennaiset riidat repivät ihmisiä erilleen, murenemaan kasvavan paineen alla.


Olemme ajautuneet tielle kohti tulevaisuutta, jota tuskin kukaan haluaisi kohdata. Enää ei ole kysymys siitä, minkä tienhaaran aiomme valita vaan siitä, miten hyppäämme tielle, joka meidän olisi pitänyt valita jo aiemmin.


Mahdollisilla ratkaisuilla on yhteinen nimittäjä: kiire.


Yksilöllinen empatia ei saa aikaan muutosta


Tarvittava loikka edellyttää kiihtyvää positiivista muutosta: hyvän kierrettä, joka ruokkii itse itseään. Teknologia ja keinoäly ovat osa ratkaisua mutta eivät tavoita ongelman varsinaista ydintä, joka elää syvällä jokaisessa ihmisessä: tunteiden taipumuksessa asettaa henkilökohtainen ja lähipiirin etu ja oikeudet toisten ihmisten ja ympäristön edelle. Tunteiden voima on suurin tässä ja nyt – niiden vaikutukset heikkenevät kauaskantoisten asioiden ja ilmiöiden äärellä.


Vaikka 98 prosenttia ihmisistä kykenee empatiaan, asettumaan toisten asemaan, tunteet ovat itsekkäitä. Niillä on ratkaiseva vaikutus käyttäytymiseen, useimmiten oman hyödyn tavoittelemiseen. Kyynisyys ei auta, mutta on syytä olla realisti. Yksilöiden empatian ruokkiminen tai myötätuntoon vetoaminen ei saa aikaan riittävää muutosta tarpeeksi nopeasti. Se ei saa sivilisaatiota loikkaamaan toiselle tielle. Jos se olisi mahdollista, hyppy olisi jo tehty. Media kuvaa maailman tapahtumia elävästi, ja miljardeilla ihmisillä on jo ollut mahdollisuus muuttaa niiden perusteella käyttäytymistään.


Ihmisissä on kuitenkin valmiutta ja halua muutokseen. Työntekijät, asiakkaat, kuluttajat, sijoittajat ja kansalaiset tekevät yhä enemmän valintoja, jotka tähtäävät parempaan huolenpitoon ihmisistä ja ympäristöstä. Ihmiset välttävät entistä enemmän brändejä ja työpaikkoja, jotka eivät edusta heidän arvojaan. Tähän liittyy muun muassa maailmanlaajuinen trendi "the Great Resignation", joka kertoo etenkin nuorempien sukupolvien alttiudesta vaihtaa työpaikkoja.


Vastuullisuus näkyy viivan alla


Jotta saadaan aikaan tarvittava kiihdytys ja hyppäys, muutoksen on lähdettävä yrityksistä ja yhteisöistä. Prosessissa voidaan hyödyntää laajalle levinnyttä viitekehystä: vastuuta ympäristöstä, ihmisistä ja yhteiskunnasta sekä hallintotavasta ja taloudesta – toki omaan toimintaan sovitettuna. ESG (Environmental, Social, Governance) on kuin rata kohti pituushypyn lankkua.


Rata ei riitä – se on luotu juostavaksi. Laisäädäntö ja EU-direktiivit ohjaavat yrityksiä vastuuseen ja raportointiin toimintansa vaikutuksista. Tämä on hyvä asia: määräysten noudattaminen asettaa vastuullisuudelle minimitason ja huolehtii siitä, että yritykset muuttavat toimintaansa oikeaan suuntaan.


Mittareita ja raportteja korostava byrokraattinen prosessi johtaa kuitenkin helposti siihen, että vastuullisuustyö jää nimettyjen ESG-asiantuntijoiden vastuulle. Panostukset ovat oikean suuntaisia mutta eivät sisällä riittävää liike-energiaa kiihdyttämään muutosta. Edelläkävijät kirjaavat vastuullisuuden strategioihinsa ja tavoitteisiinsa, mutta sitä huolimatta jotain puuttuu.


Miten vastuullisuutta koskeviin tavoitteisiin ja strategioihin puhalletaan henki? Miten luodaan itseään ruokkiva hyvä kierre ja tarvittava kiihtyvä muutos?


Jos yksilöiden empatia ei riitä, ei se riitä sellaisenaan yrityksissäkään. Myös yritykset ajavat omaa etuaan; taloudellisen voiton tavoittelu ohjaa yritysten ja brändien "käyttäytymistä", halusimme sitä tai emme. Ratkaisu on synergiassa: koska vastuullisuus on lähde kilpailuedulle, kasvulle ja tulokselle, yritysten taloudelliset pyrkimykset voidaan valjastaa kestävän muutoksen ajuriksi.


Yritysten kannattaa olla vastuullisia, koska se on yhteisen edun näkökulmasta välttämätöntä ja koska se on tehokas tapa luoda voittava yritys ja brändi.


Karttana inhimilliset kokemukset vastuullisuudesta


Yritykset ja organisaatiot voivat tavoitella sisäistä hyvän kierrettä ruokkimalla ihmisten valmiutta ja halua muutokseen. Jotta tämä voidaan tehdä, tarvitaan kollektiivista empatiaa. On ymmärrettävä ihmisryhmien kokemuksia vastuullisuudesta. On tunnistettava, mitkä ympäristöä, ihmisiä ja yhteiskuntaa sekä taloutta ja hallintotapaa koskevat vastuullisuuden osatekijät ovat ihmisille merkityksellisiä ja mitkä eivät. On tiedettävä, miten vastuullisuuden elementit vaikuttavat käyttäytymiseen.


Ennen kaikkea on ymmärrettävä, mitä konkreettisia asioita on vahvistettava, ylläpidettävä, korjattava, uudistettava tai perusteltava paremmin, jotta työntekijät eivät lamaannu tai käännä selkäänsä vaan osallistuvat, innostuvat ja sitoutuvat – eivät ainoastaan hyväksy vastuullisuuteen liittyviä muutoksia ja panostuksia vaan omaksuvat ne omaksi elämäntehtäväkseen ja kädenjäljekseen. Vastuu ja merkityksellisyys ovat kolikon kaksi puolta: ne motivoivat ja saavat aikaan ihmeitä, joihin ihmiset ovat kautta aikojen inspiraation ja innostuksen vallassa kyenneet.


Vastuullisuus on yhä keskeisempi osa henkilöstö- ja asiakaskokemusta, joten valmiudet muutokseen ovat paremmat kuin koskaan. Kyse ei ole lähtökohtaisesti taloudellisista uhrauksista, koska vastuullisuus on tehokas keino luoda kilpailuetua. Vastuullisuus on avain rekrytointiin, asiakkaiden hankintaan, lojaliteetin vahvistamiseen ja kestävään, kannattavaan kasvuun. Samat asiat, jotka osallistavat työntekijät vastuullisuuteen, saavat ihmiset sitoutumaan työnantajaansa ja laittamaan itsensä likoon – työssä, jolle vastuun kantaminen antaa uudenlaisen merkityksen ja tarkoituksen.


Vastuullisuuden ja kiihtyvän muutoksen ensi askeleet edellyttävät empatiaa ihmisryhmien tasolla. On ymmärrettävä tunteita ja tunteiden juurisyitä. Tunteet ovat ihmisiä liikuttava voima. Ilman tunteiden huomioimista ei ole todellisia edellytyksiä ymmärtää, miten ihmisiä osallistetaan. Tieteellinen tieto tunteista mahdollistaa käyttäytymisen ennakoinnin.


Subjektiivisten tunteiden ja näkökulmien ilmaisemisella ja kuulluksi tulemisella on itsessään osallistava vaikutus. Muutoksen seuraava vaihe on se, että kiinnitetään aidosti huomiota henkilöstön esiin nostamiin asioihin. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä ja viestintää. Näin syntyy kokemus vaikuttamisesta; vaikutusmahdollisuuksilla on huomattava vaikutus sitoutumiseen. Ihmisten on koettava, että työnantajan kädenjälki on oma kädenjälki. Tämä lisää vastuunkantoa ja merkityksellisyyttä.


Tulosten perusteella työntekijöille tarjotaan lisää tietoa ja mahdollisuuksia osallistua vastuullisuustyöhön. Tavoitteet ja strategiat eivät ole kulmahuoneen julistuksia tai lakipykälien ja vaatimusten noudattamista vaan henkilöstön yhteinen agenda paremman maailman luomiseksi. Vastuullisuus ei ole vain velvollisuuksien noudattamista vaan tilaisuus olla yhdessä jotain enemmän. Kiinnostus, ylpeys, myötätunto ja ilo nousevat jaetuista kokemuksista ja sitouttavat ihmisiä ylittämään itsensä yhdessä.


Henkilöstön osallistumisella vastuullisuuden rakentamiseen on kaksinkertainen vaikutus: hyvän kierteessä ihmiset alkavat toimia vastuullisemmin sekä työssään että kuluttajina ja kansalaisina. Työpaikan asenteet ja arvot siirtyvät työn ulkopuolelle, mikä kiihdyttää muutosta entisestään.


Hyvän kierre on ulottuvillamme


Empatia, vastuullisuus ja kiihtyvä muutos eivät synny käytäväkeskusteluista eivätkä mututiedosta. Hyvän kierre rakennetaan todellisen tiedon avulla. Tunteisiin, tieteeseen ja dataan perustuva empatia-analytiikka on vastuullisuuden puuttuva palanen, joka osallistaa ihmiset ja tuottaa konkreettisia vastauksia kriittisiin kysymyksiin. Kyse ei ole projektista vaan prosessista, jolla ihmiset otetaan mukaan kantamaan vastuuta yritysten ja organisaatioiden vaikutuksista.


Työyhteisöt voivat omaksua empatian ja vastuullisuuden punaiseksi langakseen johtajiensa esimerkillä. Hyvän kierre rakentaa luottamusta ja aloitteellisuutta. Ongelmat uskalletaan sanoa ääneen. Psykologinen turvallisuus ei syyllistä vaan rohkaisee ja arvostaa avoimuutta, rehellisyyttä ja rohkeutta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja niiden rakentava ilmaisu on hyödyllistä. Kulttuuri ja ilmapiiri ovat osa sosiaalista vastuuta, jonka osatekijät nousevat näkyviin tunteiden ja empatia-analytiikan kautta.


Vastuullisuus ja empatia-analytiikka eivät ole ainoastaan hyviä aikeita vaan perustuvat tieteelliseen, suomalais-sveitsiläiseen innovaatioon, jota on jo hyödynnetty henkilöstön, asiakkaiden ja kansalaisten tunteiden, kokemusten ja käyttäytymisen ymmärtämisessä suhteessa yrityksiin, brändeihin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä yhteiskunnallisiin ilmiöihin – nyt erityisesti vastuullisuuteen.


Tiede kertoo, miten esimerkiksi kiinnostus, myötätunto, ilo, ylpeys, helpotus ja rakkaus sitouttavat ja osallistavat ihmisiä. Toisaalta esimerkiksi pettymys, pelko, häpeä ja suru saavat ihmiset vetäytymään ja lamaantumaan. Tunteet ovat paras mahdollinen työkalu empatian rakentamiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Empatia-analytiikka algoritmeineen kokoaa tunteiden syyt ja seuraukset tavalla, joka tarjoaa johtamiseen ja päätöksentekoon selkeitä ja konkreettisia suuntaviivoja.


Empatia-analytiikka helpottaa vastuulisuustyötä ja viestintää – eikä ainoastaan helpota vaan asettaa vastuullisuuden yrityksen liiketoiminnan, elämäntehtävän ja vaikutusten keskipisteeseen. Tätä prosessia varten ei tarvitse hankkia tieteellistä osaamista. Empatia-analytiikan tuottamat tulokset ovat intuitiivisia ja helposti tulkittavia.


Yksittäisten yritysten ja organisaatioiden "hyvän kierteet" ovat kiihtyvän muutoksen moottoreita, jotka toisiinsa yhdistyessään kasvattavat voimaansa yhä suuremmiksi. Globaali muutos syntyy kierteiden yhteisvaikutuksesta.


Kiihtyvä globaali muutos tarvitsee ytimen yhdistämään empatia ja vastuullisuus tavalla, joka ei kuormita yrityksiä eikä ihmisiä vaan helpottaa, vapauttaa ja voimauttaa. Kuuden vuoden kehitystyömme tuloksena luotu empatia-analytiikka on rakennettu muutoksen ytimeksi. Sen tavoite on vauhdittaa yritykset ja työnantajat kuromaan kiinni menetettyä aikaa ja tarttumaan käsistämme kirpoaviin mahdollisuuksiin pelastaa se, mikä meille kaikille on yhteistä ja arvokkainta.


Vastuullisuuteen pureutuva empatia ja analytiikka ovat myös keino rakentaa voittava yritys ja brändi. Vastuullisuuden ja taloudellisen menestyksen yhdistäminen on oikein. Vastuullisten yritysten kuuluu menestyä – se on toivonkipinä sekä meille kaikille että markkinatalouden tulevaisuudelle.


Yritysten ja organisaatioiden johdolla, erityisesti vastuullisuudesta ja henkilöstöstä vastaavilla, on nyt käsissään ratkaisun avaimet.


Blogin kirjoittaja on empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen.


Yhteystiedot

Timo Järvinen, toimitusjohtaja, NayaDaya Oy, puh. 040 505 7745, timo.jarvinen[at]nayadaya.com


NayaDaya Oy on empatia-analytiikkayhtiö, joka auttaa asiakkaitaan luomaan kilpailuetua ja kestävää kädenjälkeä vastuullisuuden puuttuvasta palasesta: inhimillisestä kokemuksesta ja osallisuudesta. Empatia-analytiikka perustuu tunteisiin, tieteeseen ja dataan. Sen avulla voidaan ymmärtää henkilöstön ja asiakkaiden kokemuksia vastuullisuudesta. Metodi priorisoi vastuullisuustyötä ja viestintää huomioiden erityisesti ympäristön, ihmiset ja hallintotavan (ESG). Lisätietoja: https://www.nayadaya.fi